Tiikeri ei päässyt raidoistaan!

No niin.. (Ismo leikolan sanoin) nyt on tunnustuksen aika. Onhan tässä helmikuu jo rämmitty.

Eli 1. ostokseen sorruin jo 3.2. Stadiumista ostin itselleni katu-uskottavat Puman kollegehousut. Puolustuksena kerron, että ne ovat jo melkein liian usein jalassa, eikä vain kotona.

Sitten tuli GUGGUUN Drop 1. Tilasin  pojalleni sieltä ihanan ice blue haalarin ja shortsit kesäksi. Ei niin tarpeen, mutta minulla hyvänä ja pahana tapana pukea lastani huolella.

Tästä nolostuneena tein vakaan päätöksen kierrättää vanhoja lasten vaatteita facebookin lastenvaatekirppiksillä. Tässä projektissa onnistuin sekä hyvin, että huonosti. Vanhoista ja osasta uusia vaatteita päästiin eroon, mutta ratkesin siellä itsekin ostamaan pojalleni vaatetta.

Voitte varmasti arvata, että tässä kohtaa olin jo täysin unohtanut itselleni tekemän lupauksen olla shoppailematta!

Marimekon Outletista ostin herran aikaan viimeisiä Miina Äkkijyrkän suunnittelemia tuotteita Marimekolle. Saimme uuden pöytäliinan ja verhot. Nämäkään eivät tulleet tarpeeseen,  sillä minulta löytyy verhoja joka kuukaudelle suunnilleen.

Uusi upea valkoinen nahkasohvamme saapui, joten sen seuraksi tilasimme Norman Copenhagenin mustan, pienen tablon ja samaan syssyyn keittiön valaisin myytiin pois. Ystävänpäivälahjaksi (tai muuten vaan) mieheni osti minun toimesta meille Louis Polsenin Enigma- valaisimen. Se on toimitustuote ja tulee meille huhtikuussa. Postaan siitä takuuvarmasti!


Tämä avautuminen on kyllä kieltämättä tosi noloa, mutta aion ottaa opikseni tästäkin!

Maaliskuu edessä häämöttää, joten itseni vuoksi aion yrittää uudelleen. Teen tämän nyt tosin hieman eri tavalla. Kokeilen niin päin, että ostan vaan jos tarvitsen??!!! Annan itselleni luvan ostaa muutamat jutut, joita olen suunnitellut, mutta jospa se ei menisi ihan överiksi niin kuin nyt meni!

Kuulisin mielelläni myös muiden kommentteja tällaisesta ihanasta ja tarpeettomasta kulutushysteriasta? Onko muilla samaa ongelmaa havaittavissa?