Lastenvaatehulluus Mini Rodini, Papu, Gugguu, Mainio, You Name it!

Tiedättekö tunteen kun löydät hyvässä tarjouksessa kasvavalle lapsukaisellesi mitä ihanampia vaatteita? Ja sen, kun niitä alkaa löytymään myös yli oman tarpeen?

Tuiki tarpeellisia monet, kuten perusvaatetus ja erikseen vielä ulkoiluvaatteet, johon kannattaa satsata, niin hyvin kuin vaan voi. Tarkoitan sitä, että lämpimissä ja sopivan kokoisissa vaatteissa lapsi viihtyy ulkoleikeissä entistä paremmin.

Mutta on myös rajansa sille, milloin se ihanuuksien hankita, kierrätys tai kaappeihin säästely tulee ongelmaksi, vaivaksi, riesaksi ja pakkomielteeksi jopa.

Joka vuosi sama hulluus iskee minuun vuodenvaihteen jälkeen, kun alennusmyynnit alkavat. Tämä on se aika, kun pyöräytän koko vaatekaapin ympäri, vanhat rytkyt kiertoon ja seuraava koko vaatteissa käyttöön. Alesta löytyy helmiä edullisin hinnoin. Olen joutunut jopa päättämään, että Gugguuta ja Mini Rodinia pyrin ostamaan vain alennetuin hinnoin. Tämä siksi, ettei homma riistäydy vallan vallattomaksi.

 Gugguu Ice mint shortsit 36,50e. On niillä hintaa, mutta laadusta,tyylistä, mallista haluan maksaa.






Tämä päätös ostaa vain alennetuin hinnoin myös siksi, että mielestäni lemppari merkit ovat niin hurjan arvokkaita täydellä hinnalla. Toki ne kierrättyy yhden lapsen käytöstä useimmiten Facebook kirpputorien kautta hyvillä jälleenmyyntihinnoilla. Lopputulos parhaassa tapauksessa on se, että ne eivät tule henkkamaukkaa kalliimmiksi hankinnoiksi.

Mini Rodini clouds grandpa paita 46e ja Papu Popcorn leggingsit 32e. Nämä siis hinnoista esimerkkeijä, ehkä myös ihanan yhdistelmän esittelyä hieman, tämän kevään ss16 mallistoista.







Upeita Suomalaisia lapsille ja aikuisille valmistavia merkkejä ovat mm. Papu ja Mainio. Papun laatuun olen kerrassaan hullaantunut. Niitä olen ovh hinnoin tilannut ja tähän asti ollut tyytyväinen. Paras asiakaspalvelu mitataan kuitenkin useimmiten siten, miten reklamaatiot hoidetaan. Ei kuulosta kovin positiiviselta, mutta virheitä sattuu itse kullekin, niin pisimmän korren kantaa se, joka myöntää virheet ja hoitaa ne hyvin. Papulle en ole vielä reklamaatiota joutunut tekemään, tämä arvio siis jää nähtäväksi mahdollisesti.

Gugguu on hyvä esimerkki huonosti hoidetusta asiakaspalvelusta. Someraivon ovat saaneet totisesti osakseen, eivätkä ottaneet siltikään oppia niin hyvin kuin olisin toivonut. Minä silti vieläkin ostan heidän vaatteita nettikirppiksiltä ja alennusmyynneistä. Yksi ainoa tuote on ollut viallinen meidän historiassa, joten se ei ole liikaa. Ikävä maku vaan jäi heidän toiminnastaan, sillä reklamaatio ei hoitunut parhaalla mahdollisella tavalla. He eivät siis halunneet hoitaa asiaa ollenkaan toisin sanoen.

No takaisin hulluuteen! Mikä niissä lastenvaatteissa vie mennessään?
Ihanat kuosit, samanhenkiset tyypit? Facebookissa hehkutus "päivän asu" valinnoilla. Tunnen siis kuuluvani joukkoon.

Nekin, mutta kyllä ne suurimmat syyt ovat ekologisuus, myrkyttömät vaatteet, usko siihen, että joku kantaa vastuun siitä millaisissa olosuhteissa ne lapseni vaatteet valmistetaan. Kyllä meilläkin on henkkamaukkaa, jota parjataan usein:  lasten valmistamia vaatteita lapsille..Mutta siis pienin askelin pyrin parempaan suuntaan.

Vähemmän vaatetta kaapeissa kaiken kaikkiaan ja enemmän laatua ja eettisesti valmistettuina. Tähän siis pyrin myös omissa vaatteissa.
Olen huomannut, että muutama kalliimpi ja "helmistä helmin" mekko, jonka olen alennusmyynnistä bongannut, kestää käytössä kerta toisensa jälkeen minullakin, enkä edes kyllästy. Harmittavinta onkin löytää lempparivaatteita, jotka eivät kestä käyttöä. Monta tällaista ostosta heiluu henkareissa tälläkin hetkellä.

Asiasisältö rönsyilee taas aika lailla, kun pitkästä aikaa kirjoitan ajatuksen juoksua.  Yhteenvetona voisin tiivistää, että vaikka ostaisi kaikki vaateensa niin eettissesti ja myrkyttömästi valmistettuina kuin mahdollista niin ehkä vieläkin tärkeämpää minulle ja minun mielestä olis rajoittaa myös sitä kokonaismäärää niissä rytkyissä.

Voisin jatkaa pohdintaa siihen suuntaan, että mikä on sopiva määrä vaatetta? Montako paitaa, housua, takkia tarvitaan elämän rullaamiseen?  Olisko sittenkin parempi nauttia lastenvaatehulluudesta muutamien iki-ihanien vaatteiden kera ja käyttää niitä mahdollisimman paljon ja miettimättä niiden jälleenmyyntiarvoa? Minä erityisesti sorrun siihen, että jos annan lapseni pitää harkitusti tiettyjä vaatteita, voin saada ne kierrätettyä hyvällä hinnalla. Pöh, hulluahan tuo on!

Luopua en aio lastenvaatehulluudesta, mutta pohdin valintojani jatkossa entistä tarkemmin ja käytän aikaani kirppislöytöjen tekemiseen.

Ihanaa kevättä ja kesää kaikille lastenvaatehulluille!