tiistai 29. huhtikuuta 2014

Metsola + Mini Rodini LOOK

Postilaatikkoon oli tipahtanut odotetut Metsola tupsupipot äidille ja pojalle. Mustavalkoisuus on suosittua meillä kodin lisäksi pukeutumisessa. Lapsille mustavalkoiset vaatteet ja asusteet sopii mielestäni hyvin, kun muistaa lisätä  kirkkaita värejä pukeutumiseen.

Olen jo pitkään havitellut jotain samaa minulle ja pojalleni päälle, sillä yleensä "mätchään" mieheni ja poikani. Nyt oli jo korkea aika tehdä samis-kokeilua äidille ja pojalle.
Päädyin kuitenkin eri kuoseihin pipoissa, mutta selvästi ne ovat yhteneväiset.

Tupsut ovat pipoissa hitti meidän pojalla. Hän sai ison tupsun pipoon ja äidille maltillinen tupsu.

Pipot ova Metsolan SS14 mallistosta. Milkmess  pipo pojalleni ja Highlands pipo minulle. Ei ihan citykäyttöön vaan ulkoiluun ajattelin itselleni.

Pipot ovat ohkaista joustocollegea, 94 % puuvillaa, 6 % elastaania. Materiaali tuntuu pehmeältä ja joustaa hyvin.


Ohessa linkki Milkmess pipoon, jossa pilviä. Highlands pipoa en tähän hätään löytänyt Metsolan sivuilta, ehkä jo myyty loppuun.

Milkmess pipo













Yhdistelin mustavalkoisen pipon Mini Rodinin - keltaraidalliseen takkiin. Erittäin raikas väriyhdistelmä.




maanantai 28. huhtikuuta 2014

Ikea Bestå tv-taso

Arjen mahtavuus tämä Bestå -sarja. Hurmaa yksinkertaisuudellaan ja muunneltavuudellaan.

Meillä on jo monta vuotta kerätty ja kierrätetty Bestå sarjaa, eikä siihen kyllästy. Ehdoton hyvä puoli on myös se, että tämä on edullinen sarja. Etenkin jos vertaa Iskun tai Vepsäläisen tv-tasojen hintoihin. Niin edullinen, että mieltään saa muuttaa elämän aikana useammastikin.

Näitä osia on meillä olohuoneessa,  pojan huoneessa ja yläkerran aulassa.. Sieltä täältä niitä löytyy vähän eri värityksissä.

Tummanruskea ja "harmaat" ovet on entinen Bestå ja tämä valkoinen on nykyinen versio. Ovet korkeakiiltovalkoiset.

Kuvista päätellen vaikuttaa tuo tumma aika tunkkaiselta, mutta ei se oikeasti edes ollut.. Tosin tämä vaalea kyllä hurmaa minut raikkaudellaan täysin. Olen hyvin tyytyväinen muutokseen, pienellä vaivalla ja pienellä panostuksella jotain aivan uutta.






tiistai 22. huhtikuuta 2014

Valkoiset pellavaverhot kesäiseen tunnelmaan vie..

Eilen ripustin olohuoneeseen valkoiset, hengettömät pellvaverhot. Ne ovat kerrassaan upea ilmestys ikkunoissamme. Verhot yltävät maahan saakka, ovat ohuet ja ilmavat, kuin tuulahdus raikasta kesäilmaa.

Niihin ei tullutkaan alunperin suunnittelemani rypytysnauha vaan ison poimun tekevät siima-kujat. Eli ei pientä rypytystä vaan isommat aallot, jotta kangas säilyy ohuena ja päästää valon läpi hyvin.

Meillä on pieni olohuone, johon tällaiset ohuet verhot sopivat parhaiten. Yhtä hyvin voisin jättää ikkunat kokonaan ilman verhoja, eikä tila silti olisi alaston tai karu. Kodikkuutta kaipaan kuitenkin omassa kodissani, joten pidän verhoja ikkunoissa.

Monen vuoden haave  valkoisista pellavaverhoista siis toteutui vihdoin ja olen onnellinen niistä!! Kauniit, hennot ja herkät, aivan pakko silmäillä niitä vähän väliä. Silloin tuntee todella onnistuneensa, kun huomaa, että näinhän tämän kuuluikin olla, verhot kruunaavat tilan.

Huomaan, että pikkuhiljaa meidän alakerrassa alkaa olemaan sellainen tunnelma ja rauha, jota on tässä yli kolme vuotta tuunattu hiljalleen. Aikaa ja rahaa mennyt hurjasti, mutta kaikki sen vaivan väärti, jotta tunnemme viihtyvämme paremmin kuin hyvin kotona.

Keltainen Lauan Kankureiden mohair-merinovilla-alpakka-huopa pääsi sohvan reunaa koristamaan ja tuomaan väripilkun olohuoneeseen. Muutoin vaalea, harmaa, hillitty olohuone iloitsee keltaisesta torkkupeitosta tämän kesän. Se on kerrassaan väripilkku ja tuntuu ihanalta iltaisin köllötellä sen alla, ei siis pelkkä koriste tietenkään.


















Tribute to PENTIK museo

Kotipaikkakunnaltani Posiolta lähtöisin oleva Pentik on aina ollut lähellä sydäntäni.

Lapsuudessani Pentikin nahkavaatteet koristivat äitiäni ja tätejäni. Koti ja mummola ovat olleet siitä lähtien tulvillaan Pentikin keramikkaa, yksi tätini jopa työskenteli Pentikillä keramiikassa nuoruudessaan.

Kaamos kynttilänjalka kuuluu mielestäni vakiovarusteena Posiolaiseen mummolaan, niin suosittu tuote on ajassaan ollut.

Minulle on periytynyt pentikin nahkavaatteita, joita pidän todella huolella. Ne ovat ikuisia ja yksilöllisiä aarteitani.
Taidolla ja laadulla valmistettuja nahkapalavaatteita ei myydä enää kuin kirppareilla.

Tässä kuvia Pentikin museolta Posiolta. Paikka on vierailemisen arvoinen, mutta ehkä vähän tunnelmaa välittyy kuvistakin jos et itse pääse paikan päälle. Minä vierailen Pentikillä vähintään pari kertaa vuodessa ja aina viehätyn uudestaan ja uudestaan.


Nämä ihanuudet käsin maalattua keramiikkaa.






Baarijakkaran päällä palanahkainen pehmuste. Tällaiset sopisi hyvin "Seiskojeni" päälle. Eli ei kun Arne Jacobsen tuolit päällystämään.




Tätini kuvassa täydessä työn touhussa 70-luvulla.



KAAMOS KYNTTILÄNJALKA



Valtavan kokoinen kaamos kynttilänjalka. Jos tuollaisen löydät jostain niin tiedoksesi vaan, että sen arvoa ei rahassa voi mitata edes!




Minä haluaisin tällaisen keltaisen Kaamos kynttilänjalan. Missään ei ole vastaan tullut. Jos sinulla on ja haluat luopua niin täällä olisi varma ostaja.





HIISI







KAAMOS







näyttelytila


Anun ja Topin sänky








PENTIK NAHKAVAATTEET



nahkalaukku


Minunkin kaapista löytyvä nahkapalaliivi, ruskea.




Valkoinen nahkalaukku


70-luvun hengen mukaisia nahkatakkeja. Minä sain tädiltäni nahkatakin, joka odottaa uutta vuorta, jotta saan sen käyttöön. Pohjoisen olosuhteisiin valmistettuina näitä löytyy myös vanuvuorella, jotta vuotuinen käyttöaika on pidempi.







Tässä vielä minun löydöt tällä kertaa. Tarvitsen pian isomman keittiön näille aarteilleni.


PORO - Pentik studio sisustuskeramiikka. Tästä emännän mukiksi nimeämästäni mukista olen haaveillut useasti. Se sopii hyvin Saaga- sarjaan, jota kerään.




SAAGA

Tarjoulu-kulho ja muki





Bongo- sarjaa pojalleni. Näitä meiltä löytyy jo ja havaittu toimiviksi.



PENTIK STUDIO

Pieni sydänmalja